keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Voihan Vauva!

Jo aiemmin lupailin, että seuraavana on vuorossa Vauva-lehden haukkuminen. Olen suunnitellut tätä postausta jo tovin, mutten ole päässyt sopivaan hurmosmoodiin kyseisen postauksen tekemiseksi, joten olen siirtänyt kirjoitusta aina vain tulevaisuuteen.

Tilasin Vauva-lehden näytenumeron joskus marraskuussa, ja sain näytteeksi numeron 12/2011. Kuvittelin, että alan tilaamaan tätä lehteä, mutta onneksi vastoin normaalia käytöstäni päätin tutustua ennen tilauksen tekemistä kyseiseen aviisiin.

Siis OMG, mitä scheissea! Nyt täytyy miettiä hyvin tarkkaan, miten ja kuinka paljon solvaan lehdessä haastateltuja ihmisiä, kun he ovat kuitenkin ilmeisesti ihan olemassa olevia henkilöitä, eivätkä mielikuvitustyyppejä (harmi sinänsä).

Ensimmäisenä silmiini pomppaa sivulta 38 juttu, jossa Tuomas Enbuske (mielestäni kohtuu viisas mies) ja joku anonyymi ekoisi keskustelevat vanhemmuuden aatteista. Tämä anonyymiksi jätettävä keskustelun vastapuoli ilmoittaa heti haastattelun alussa, ettei aio ilmoittaa lapsensa sukupuolta, koska "kyse ei ole tytöstä tai pojasta vaan ensisijaisesti vauvasta". Sori nyt vaan, mutta biologia tekee meistä tyttöjä ja poikia (paskan tuurin käydessä hermafrodiitteja), eikä se ole mikään arvo- tai valintakysymys. Kauheen kiva sille lapselle sitten taaperoiässä, kun sen kaikki kaverit tietää, onko ne tyttöjä vai poikia, mutta tämä yksi sankari ei ole eri sukupuolista koskaan kuullutkaan. Tietenkään tämä sukupuoleton ihmislapsi ei myöskään perheessään altistu tutin käytölle, koska "sen käyttö on lapsen ilmaisun tukahduttamista". Itse olen tavannut varsin monia lapsia, jotka sylkäisevät tutin suustaan, jos eivät sitä halua syödä. Kai se on ilmaisua sekin? En itsekään ole omalle lapselleni tuttia vielä hommannut, vaan katson ensin, onko sille ylipäänsä tarvetta. Jos tutti tämän tulevan ipanani sitten onnelliseksi tekee, niin en kyllä usko, että hänen ilmaisunvapautensa tutin lutkuttamisesta tulee kärsimään. Ja toisin kuin ekoisin kotona, meillä ipana tulee kyllä nukkumaan häkkisängyssään (ensimmäiset kuukaudet perintökehdossaan), eikä perhepedissä ihan vain siksi, ettemme halua altistaa häntä kätkytkuolemalle.

No joo, olihan tuossa haastattelussa tällä anonyymilla ekoisillä ihan kauniitakin ajatuksia mm. yhdenvertaisuudesta lasten hoidossa ja niin edelleen, mutta pitääkö kaikki vetää aina niin överiksi? Onnittelen kyllä heidän koko perhettään siitä, etteivät sentään päätyneet kotisynnytykseen luonnonmukaisen synnytyksen toiveissaan, kun jutusta saa sellaisen kuvan, että homma olisi kotona voinut päättyä ikävästikin.

Heti pari aukeamaa ensimmäisen tunteita herättäneen jutun jälkeen on haastattelu kahdesta äidistä, jotka tilittävät tuntemuksiaan äitiydestä. Juttu on sinänsä ihan ok ja tuo ajattelemisen aihetta itsellenikin, koska olen jotenkin ajatellut, ettei äitiys nyt niin paljon voi elämääni tai persoonaani muuttaa (ilmeisesti olen onnellisen väärässä?). Kuitenkin kun akateemisesti koulutettu, sinänsä ilmeisesti ihan älykäs nainen kertoo kirkkain silmin, ettei vauvan takia ole päässyt kolmeen vuorokauteen suihkuun, niin ihan rehellisesti voin kyllä sanoa, että turha siitä on sitä vauvaa syyttää.

Yhdessä jutussa kirjoitetaan maalaisperheestä, jossa toinen vanhemmista opiskelee. Jutussa kerrotaan, että "päivä on poikkeuksellinen, sillä Elli (6kk) on ensimmäistä kertaa yli kolme tuntia ilman mahdollisuuttakaan tissiin". Voi ei, nyt se varmaan kuolee nälkään. Varsinkin kun WHO:n suosituksen mukaan tässä vaiheessa pitäisi antaa jo kiinteitäkin, jos nyt ei halua kaikkia maailman allergioita lapselleen. Ok, tuo oli hyvin irrallinen lause jutusta kokonaisuudessaan, mutta vituttaa, kun rivien väliin tungetaan joka juttuun jotain viitteitä jostain helvetin superäitiydestä ja siitä, miten naisella ei lapsensaannin jälkeen saisi olla mitään omaa elämää ainakaan ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Tiedoksi lastensuojeluviranomaisille ja kaikille muillekin - kurssillamme on valmistujaisjuhlat 28.4. ipanamme ollessa n. 2 kuukautta ja siiheksi on mummo tilattu hoitoreissulle, kun tämä mutsi aikoo vetää kuohuviinihiprakat!

Sokerina pohjalla oli vielä juttu naisesta, joka vaati saada sektion periaatteellisista syistä. Siis WTF, äidillä on periaate, että hän haluaa sektion, riskeistä viis. Ihan sama, altistuuko lapsi tulevassa elämässään tulehduksellisille suolistosairauksille tai muille autoimmuunischeisseille, kunhan mutsi saa pitää kiinni periaatteistaan? Jutussa nainen myös kertoi kokeneensa, että ensimmäisessä (alatie-) synnytyksessään koki menettäneensä jotain lapsensa ensihetkistä, koska oli itse niin sumussa synnyttämisen jälkeen. Sektiossahan äiti pääseekin heräämöstä käsin ja kaikkine leikkaussalimanöövereineen tosi hyvin kiinni vauvan ensihetkiin - isä ja kätilöhän vievät lapsen aika hiton kauaksi äidin luota pitkäksi aikaa.

Taivas varjele, mitä täältä vielä tulisi, jos jatkaisin tästä aiheesta kirjoittamista yhtään pidemmälle. Ehkä on hyvä loppuun todeta, että meikäläinen on ehdottomasti Glorian ja sisustuslehtien lukija-ainesta, ja Vauva-lehdet sun muut superäitiysraamatut voi jättää niille, ketkä kokevat niitä enemmän tarvitsevansa.

8 kommenttia:

  1. Olet onnellisen väärässä :) (tai sitten et, mutta veikkaisin että olet kuitenkin)

    En nyt puutu Vauva-lehden laadukkuuteen millään lailla, mutta pakko on vähän kröhäistä tuon Elli-esimerkin kohdalla. WHO - ja Suomi - suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä. Se, että lapsi syö myös kiinteitä ruokia, ei poista maidontarvetta. Äidinmaito tai korvike on kuitenkin vauvan pääasiallista ravintoa aina vuoden ikään asti (eikä ne puolivuotiaan syömät soseannokset välttämättä kovin suuria ole..). Jos lapsi ei suostu syömään tuttipullosta tai ei voi syödä korvikkeita (esimerkiksi juuri allergian takia), voi se todellakin olla poikkeuksellista, että äiti poistuu näköpiiristä kolmeksi tunniksi. Minulle se ainakin oli, enkä todellakaan ole mikään superäiti ;) Mun mielestä äidillä saa ja PITÄÄ olla omaa elämää, mutta vielä enemmän pitäisi olla avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta muiden ihmisten valintoja kohtaan. Jos äidille vaikkapa nyt imetys on sellainen prioriteetti, että jotkut riennot jätetään vauvavuoden ajaksi väliin, sen pitäisi olla muille ihan ok. Eikö?

    Törmäsin blogiisi sattumalta, katsotaanpa uskallanko lukea muita postauksia.. :D

    VastaaPoista
  2. Hehe, kiitos kommentista :)
    Jokainen toki tekee omat valintansa ja priorisoi tekemisensä, enkä sitä arvostele. Olin lähinnä ahdistunut siitä, miten joka sivulla tunnutaan sivulauseessa tuputtavan jotain supervanhemmuutta.

    Hyvähän se on toki itseni tässä vaiheessa huudella, kun ei ole omakohtaista kokemusta koko imetyksestä. Olen vain ajatellut, että pumppaan maitoa jemmaan, jos tulee sellainen tilannet, ettei tissiä ole tarjolla (kuten nyt vaikka nuo mainostamani valmistujaiset) ja että kyllä se ipana sitten huolii pulloakin, jos sillä oikeasti on nälkä... Will see :P

    Toivottavasti uskaltaudut vierailemaan blogini sivuilla jatkossakin.. :)

    VastaaPoista
  3. Sulla on hyvät ärsytyksen aiheet, muakin ärsyttää semmonen superäitiys. Jokainen tavallaan ja saa olla vaikka 24/7 vauvan kanssa ekan vuoden jos haluaa kunhan ei arvostele jos kaikki eivät halua tehdä niin.

    Sivukommenttina että toi imetys on muuten semmonen asia et sitä ei voi ymmärtää ennenku sitä tekee. Maitoa ei pumpata kovin helposti millon vaan ja kuin paljon vaan, vaan jos otat maitoa, se on seuraavalta aterialta vauvalta pois. Eli jos haluat vaikka 1dl, pitää keksiä millon pumppaat että vauvalle riittää kun ens kerran on nälkä...Tissit kun tuottaa sen mitä tilaa. Ja pumppaaminen on joillekkin (kuten mulle) hiiiiidasta ja vittumaista hommaa, en tod pumpannu varastoon vaan Tutteli naamaan jos tartti (kun tartti) koska ei siitä tullu mitää. Kuulostaa varmaan helpolta muttei ole niin yksiselitteistä :D Ja kaikki vauvat (aika moni kuulemani perusteella...) ei muuten huoli ollenkaan pulloa. Ei mitään mallia eikä mitenkään vaikka kuinka olis nälkä. Jotkut siis on vaan oikeesti jumissa kotona, ellei halua et joku pikkiriikkinen huutaa monta tuntia kotona hulluna nälkäänsä. Eli koskaan ei voi etukäteen tietää, suunnitella jne. Loppupeleissä lapsi määrää. Mutta ei se kyllä pakota ketään olee 3vrk käymättä suihkussa ;)

    Toivon et sinun naperos huolii pullon ja pumppaaminen toimii, jotta pääset ulos välillä. Näin suurella osalla kuitenkin homma menee :) Niin ja äitiydessä on se, että pitää oppia antamaan kommenttien mennä ohi korvien. Aina on joku joka tietää paremmin, on parempi äiti ja blaa blaa. Teet niinku lystäät kunhan lapses ja itses parhaaks teet.

    Olipa sekavaa, ajatuksen virtaa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, että joku muukin ärsyyntyy Vauva- lehdestä! Siellä todellakin tuputetaan marttyyrimäistä superäitiyttä joka välissä. Olen lukenut monta kertaa ko. lehteä, eli tilaamasi näytenumero ei ollut mikään poikkeus, vaan kuvastaa hyvin koko lehden sävyä.

    Näin kamalaa asiaa ei tietenkään saisi sanoa, mutta minua ärsyttää lehdessä myös se, että siellä ei lähtökohtaisesti ole koskaan sellaisten ihmisten haastatteluita, jotka millään lailla kuuluisivat omaan viiteryhmääni. On tietysti tosi tosi kivaa että teinimutseja ei dissata vaan heillekin annetaan ääni, mutta en nyt ihan joka lehdessä jaksaisi lukea jostain 17- vuotiaista vanhemmista jossain perähikiällä. Voipi tietysti olla, että akateemiset kaupunkilaiset eivät halua esiintyä lehdessä omalla nimellään ja naamallaan.

    Ja kyllä, ovathan ne lehden haastattelemat ihmisetkin ihan oikeita ihmisiä jne. Mutta silti sanon: jossain syksyn numerossa oli juttu jostain narkolepsiaan sairastuneesta pissiksestä joka uhoten päätti sitten hankkia lapsen kun kerran koulussa oli niin hankalaa sairauden takia (ööö siis miksi tyyppi ei ollut voinut ilmoittaa kouluun asian laitaa? eiköhän kaikkien ihmisten oppimista pyritä resurssien puitteissa tukemaan? Tai edes ymmärtämään oppimisvaikeudesta kärsiviä??!! Laiskuutta, sanon minä!). Lapsi hankittiin analfabeetin teinikundin kanssa (pojalla lukihäiriö ja oppimisvaikeuksia. Opiskeli sentään ammattikoulussa, mitä lapsen äiti ei tietenkään tehnyt. Peruskoulupohjalta on hyvä ponnistaa.)eikä pariskunnalla ollut huolta huomisesta.

    Kaikilla on tietysti LUPA tehdä lapsia. En minä muuta väitä. Mutta onko ihan kaikkien PAKKO niitä tehdä? Olisi varmaan ihan kiva voida tarjota lapselle jonkunlaiset eväät elämään.

    AAAARRRGGGHHHHH

    VastaaPoista
  5. Haha, niin kyllä allekirjoitan tuon kaiken! :D

    VastaaPoista
  6. Itselläni ei ole lapsia, mutta kaverilla tuli selailtua juuri tuo sama Vauva-lehden numero ja olen NIIN samaa mieltä kanssasi. :D

    VastaaPoista
  7. Hei!
    Kertoisitko mihin perustat tuon, että perhepedissä nukkuminen lisäisi kätkytkuoleman riskiä? Käsitin että olet itse alalla, joten haluaisin mielelläni tietää jos tästä on jotain tietoa?
    Itselleni nimittäin on lääkäriystäväni suositellut perhepetiä (käyttää siis sitä itsekin) juuri sen takia että se nimen omaan pienentää kätkytkuoleman riskiä. Äidin ja lapsen hengitykset synkronisoituvat ja äiti havahtuu jos lapsen hengityksessä on jotain häikkää.
    Lisäksi minulle on suositeltu sitä synnärillä (Jorvi), siellä kannustettiin ottamaan vauva perhepetiin jo sairaala-aikana, ja niin olen tehnytkin. Ihmettelen siksi kommenttiasi, koska tähän asti alan ihmiset ovat nimen omaan suositelleet perhepetiä. Kiitos jos viitsit vastata!

    VastaaPoista
  8. Hei Kirahvi!

    Tämä juontaa juurensa lastentautien harkkaan, jossa kehoitettiin neuvomaan vanhempia nukuttamaan lapsensa selällään ja omassa sängyssään. Kätkytkuolema ei liene ole oikea termi tässä yhteydessä (vaikka itse sitä käytinkin), vaan hain takaa sitä, että vanhempi tukehduttaa huomaamattaan lapsen alleen. Kätkytkuolemassahan mitään järkevää selitystä ei kuolemalle löydy, ja jos vanhempi tukehduttaa lapsen nukkuessaan alleen, niin silloinhan kyseessä on muu kuin selittämätön kätkytkuolema. Mitään sen suurempaa lähdeviitettä minulla ei tälle ole. Kirjallisuudesta löysin kätkytkuolemalle altistavina tekijöinä mm. pienen syntymäpainon, äidin tupakoinnin ja vatsallaan/kyljellään nukuttamisen.

    Tuosta hengityksen synkronisoitumisesta en oikein pääse kartalle, kun vastasyntyneen hengitystaajuus on 40/min ja terveen aikuisen 12-16/min, että miten ne sitten synkronisoituisivat? Minä kohtasin synnärillä kahdenlaista mielipidettä perhepedistä, yksi kätilö ylisti sitä maasta taivaisiin, ja vieressä toinen sanoi, ettei hän ainakaan itse nukuttaisi perhepedissä ketään.

    Mene ja tiedä siis.. Kieltämättä aika houkuttelevaa olisi pitää se vauva siinä vieressä, mutta sen liiskaamisen pelko on vähän liian iso. Ja toisaalta kun kehto on ihan siinä vieressä, ei ole järin suuri homma nostaa lasta sinne imetyksen jälkeen, kun maidonkerääjä ym. pitää kuitenkin käydä muualla tyhjentämässä.

    Kukin siis tyylillään, meillä ollaan kuitenkin tätä mieltä :)

    VastaaPoista